kaakkuriniemi

Kazakstanin presidentti vaihtui suit-sait

Erostaan eilen ilmoittaneen Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin lehdistöpalvelun verkkosivuilla kerrottiin, että eroava presidentti keskusteli puhelimitse Vladimir Putinin kanssa. Tiedotteessa sanotaan myös, että valtionpäämiehet sopivat jatkavansa säännöllisiä yhteyksiä tulevaisuudessa. Se koskee siis kaiketi Nazarbajevin seuraajaa.

Eroilmoituksen jälkeen Nazarbajev näyttää keskustelleen Armenian pääministerin Nikol Pašinjanin, Valko-Venäjän presidentin Aleksandr Lukašenkon, Kirgisian presidentin Sooronbai Žeenbekovin ja Uzbekistanin presidentin Šavkat Mirzijojevin kanssa. Keskustelujen sisällöstä ei kerrottu, mutta kaikki keskustelukumppanit ovat Euraasian unionin jäsenvaltioiden päämiehiä.

Nazarbajev ilmoitti eroavansa presidentin tehtävistä terveydellisistä syistä. Presidentin valtaoikeudet siirretään nyt kansanedustuslaitoksen ylähuoneen (senaatin) puheenjohtajalle Kasym-Žomart Tokajeville väliaikaisesti, kunnes uusi presidentti valitaan vaalilla. Mielenkiintoista on, että Nazarbajev jatkaa Kazakstanin turvallisuusneuvoston puheenjohtajana, maan valtapuolueen Nur Otanin johtajana ja pysyy myös perustuslakineuvoston johtajana. Ilmeisesti nämä ovat vähän kevyempiä tehtäviä herralle, joka kesällä täyttää 79 vuotta.

Jo viime joulukuussa IVY-maiden mediassa kiinnitettiin huomiota siihen, että Nazarbajevin televisiohaastattelua ei lähetetty suorana vaan ilmeisesti pätkistä koottuna koosteena. Eikö hän pystynyt puhumaan luontevasti? Heittääkö hänen näkönsä? Uutissivusto lenta.ru kertoi, että Nazarbajevin presidentinvaltuuksien ennenaikaisesta lakkauttamisesta alettiin puhua helmikuun alussa. Presidentti oli silloin pyytänyt perustuslakineuvostoa täsmentämään, mitä presidentin virkakauden ennenaikainen lakkauttaminen tarkoittaisi. Seuraavana päivänä Nazarbajev kommentoi pyyntöään ja sanoisen olleen "ehdottomasti rutiininomainen prosessi". Tämä johtui kuulemma perustuslain puutteista, se kun ei säädä mitään presidentin virkakauden ennenaikaisesta lopettamisesta. Nazarbajev ilmoitti samalla, että hänen eronsa jälkeen ei tarvitse järjestää ennenaikaisia presidentinvaaleja, vaan hän kehotti kaikkia "toimimaan normaalisti". Tarkkaan ottaen hän sanoi, että maata eivät uhkaa ennenaikaiset presidentinvaalit – mitä ikinä sivumerkityksiä tuohon liittyykään.

Eropuheessaan Nazarbajev olisi yhden uutissivuston mukaan sanonut, että «я не умею руководить» eli en osaa (enää) johtaa. Olisiko tämä merkki kalkkeutumisesta tai rappetutumisesta, jonka ”Nazar” on itse huomannut? Niin tai näin, tämä on ainutlaatuinen menettely entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa, siis että johtaja väistyy. Muistammehan vuodelta 2016 sen, kun Uzbekistanin presidenttinä jo neuvostoaikana aloittanut Islam Karimov kuoli, ja hallitus pyöritteli tiedotettaan kuin kuumaa perunaa suussa:

”Hyvin raskain sydämin ilmoitamme teille, että kuluneiden vuorokausien aikana presidenttimme tilassa on tapahtunut jyrkkä heikentyminen ja lääkäreiden mielestä sitä voi pitää kriittisenä...”

Kuka sitten on virkaatekevä presidentti Kasym-Žomart Tokajev? Hän on Moskovan diplomaattikorkeakoulusta MGIMOsta valmistunut 65-vuotias karriääridiplomaatti, joka on edustanut Venäjää Singaporessa ja Kiinassa ja osaa kiinan kieltä kohtalaisen hyvin, ja lisäksi englantia ja ranskaa. Hän on toiminut kymmenen vuotta maansa ulkoministerinä (1994–1999, 2002–2007) ja vuodet 1999–2002 Kazakstanin pääministerinä. Ulkoministerinä hän toimi aktiivisesti ydinsulkusopimuksen uusimisen hyväksi. Sopimus kirjoitettiin uudelleen ja hyväksyttiin laajasti v. 2005.

V. 2007 Tokajev valittiin Kazakstanin kansanedustuslaitoksen ylemmän kamarin, senaatin puheenjohtajaksi, ja v. 2011 YK:n varapääsihteeriksi. Hän olisi halunnut jatkaa YK-tehtävissä, mutta palasi kotimaahansa Nazarbajevin pyynnöstä tai määräyksestä. Hetki sitten hän on vannonut presidentin virkavalan. Tapahtumasta on joitakin kuvia täällä.

Nazarbajev luonnehti Tokajevia kolmella sanalla: rehellinen, vastuullinen, asiallinen. Kun en tunne henkilöä, niin voin ainakin sanoa, että Tokajev on pärjännyt vaativissa tehtävissä kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Tämänhetkisten tietojen perusteella arvaan, että sitten kun presidentinvaalit ensi vuonna järjestetään, Tokajev on niiden selvä voittaja. Presidentin toimikausi on viisivuotinen, ja perustuslaki säätää, että kukaan ei voi olla siinä tehtävässä kauempaa kuin kaksi kautta, mutta lisää, että rajoite ei koske Kazakstanin ensimmäistä presidentitä. Siispä Tokajevilla olisi edessään valtionpäämiehen asema ja ura vuoteen 2030 saakka.

Mielenkiintoista tulee olemaan se, pystytäänkö Kazakstanissa uuden presidentin aikana järjestämään jokseenkin rehellisiä vaaleja. Tähän asti kaikissa on vaalitarkkailijoilla ollut vähän valittamista. Tokajevin mahdollinen, mutta myös todennäköinen presidenttiys joutuu myös ottamaan kantaa kansalaisoikeuksien ja -vapauksien toteuttamiseen. Nazarbajevin aikana niissä ei ole ollut kehumista. Tosin on kyllä sanottava, että Kazakstan on ollut ”staneista” paras tässä suhteessa, tai ehkä se jakaa kärkipaikan Kirgisian kanssa, mene ja tiedä.

Vuonna 2014 Tokajev on luonnehtinut maansa poliittista järjestelmää näin: ”vahva presidentti, arvovaltainen parlamentti, vastuullinen hallitus”. Voi olla, ettei tällaisessa järjestelmässä ole paljon tilaa demokratian iduille.

Nazarbajevin ympärille on luotu vahva johtajakultti. Mutta siitä pitää kirjoittaa joskus toisessa yhteydessä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kaiketi nuo IVY maat ovat Vladimirn Putinin ohjauksessa. Lupa pitää muistaa aina hakea Kremlistä asiaan kuin asiaan! Levottomuuksia ei pidä aiheuttaa.

Käyttäjän kaakkuriniemi kuva
Tapani Kaakkuriniemi

Euraasian unionin jäsenvaltiot ovat eri tavoin Putinin komennossa. Valko-Venäjä pidetään kurissa öljy- ja kaasuhanoja säätämällä ynnä sotilasyhteistyöllä, Kirgisia on köyhä ja luonnonvaraton öljyasiakas ja Kirgisia tarvitsee hankalan sijaintinsa vuoksi stabilisaattoria. Kazakstan on öljyvarojensa vuoksi näistä maista vahvin, ja Venäjällä on täysi työ estää sen muuttuminen kilpailijakseen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Myös Kiina ja Turkki ajavat omia etujaan -staneissa. Kummallakin on suuria taloudellisia ja turvallisuusetuja valvottavanaan ja edistettävänä. Jokunen aika sitten Kazakstanissa näytti rakentaminen ok-talojen pykäämisestä pilvenpiirtäjiin sekä moottoriteihin olevan turkkilaisfirmojen käsissä, kauppa ja palveluala katukaupustelusta ostospalatseihin taas kiinalaisten.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja Vastaus kommenttiin #3

Kiinan läsnäolo ja silkkitien infra tulee olemaan vielä monelle maalle joko siunaus tai kirous.

Venezuelan tilannetta hankaloittaa esim. kiinalaisten omat kaupalliset intressit.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Ei hyvältä näytä, kun seuraajan piti heti leipoa Nursultan Nazarbajevin ympärille lisää henkilökulttia nimittämällä pääkaupunki Astana hänen mukaansa Nursultaniksi.
Mitä paljastuneekaan sen jälkeen, kun Nazarbajevista aika jättää?
Viite:
https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kazakstanin-p...

Käyttäjän kaakkuriniemi kuva
Tapani Kaakkuriniemi

Ennen pääkaupungiksi nostamista Astanan nimi oli Akmola. Vuonna 1997 se muutettiin Astanaksi ja nyt vuonna 2019 Nursultaniksi. Mitä tästä nyt tulisi "tasaisen vauhdin taulukolla"? Suunnilleen v. 2040 olisi taas nimenvaihdon aika. :-)

Käyttäjän kaakkuriniemi kuva
Tapani Kaakkuriniemi

Yön yli nukuttuaan, toisena presidenttipäivänään Kasym-Žomart Tokajev ylisti ensimmäistä presidenttiä Nursultan Nazarbajevia ja kertoi haluavansa vaihtaa pääkaupungin Astanan nimen. Joidenkin uutistoimistojen mukaan nimi olisi jo vaihdettu, mutta useimmat kertovat, että homma on vasta aikomuksen asteella. Tokajevin mielestään Nursultan on pääkaupungin nimeksi sopiva.

Seuraavassa hengenvedossaan Tokajev nimitti ensimmäisen presidentin vanhimman tyttären Dariga Nazarbajevan, 55, ylähuoneen eli senaatin puhemieheksi - eli sille virkapaikalle, jossa Tokajev vielä eilen aamulla itse oli.

Dariga N. on Moskovan valtionyliopistosa väitellyt historiatieteiden tohtori, jonka ura on kehkeytynyt ihan muilla aloilla kuin historian tutkimuksessa. Vuodesta 1995 hän johti kansallista televisiouutistoimistoa nimeltä Habar, v:sta 2002 hän on ollut toimeenpanevan komitean johtaja. Vuosina 2003–2006 hän johti Asar-puoluetta, ja vuonna 2007 hän osallistui Asarin ja useiden muiden ryhmittymien yhdistymiseen presidenttipuolue Otanin kanssa, ja nimesi sen uudelleen Nur Otaniksi.

Dariga lähti mukaan liike-elämään ja osti kaksi uutta tiedotusvälinettä, TV-median ja Alma-median, joka on eri kuin samanniminen pohjoismaissa toimiva yhtiö. Sittemmin hänellä oli omistuksessaan suuryrityksiä kuten Saharnyi tsentr (Sokerikeskus), Neftjanoi tsentr (öljykeskus) ja Kazatomprom eli Kazakstanin ydinenergiayhtiö. Darigan omaisuuden arvo oli tuolloin 600 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2008 hän oli lähti epäselvien syiden vuoksi Sveitsiin ja myi Habarin osakkeensa valtionyhtiölle, joka maksoi hänelle kaupasta 600 miljoonaa dollaria.

Dariga Nazarbajeva oli mennyt naimisiin v. 1983 Rahat Alijevin kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa ja yksi tytär. Hiljattain mediassa kerrottiin, että v. 2000 syntyneellä Venera-tyttärellä, joka ehti jo viime kesänä mennä naimisiin, on ollut rooli elokuvassa nimeltä Baikonut, joka kuvattiin Saksassa ja Kazakstanissa. International Movie Data Base ei tunnista tätä elokuvaa joten se voi olla vielä kesken.

V. 2007 Rahat Alijevia syytettiin Nurbank-rahoitusyhtiön entisten johtajien sieppaamisesta. Samoihin aikoihin lehdissä kirjoitettiin, että Darigan ja Rahatin avioliitto lopetettiin ilman aviomiehen suostumusta, mistä miehelle tuli niin sanotusti mainehaitta.

Viimeistä huutoa ovat mediatiedot, joiden mukaan valmistellaan 23-vuotiaan Aisultan-pojan häitä 20-vuotiaan Alima Boranbajevan, vaikka ei sulhasoletettu eikä hänen äitinsä ole antanut mitään virallisia lausuntoja asiasta. Morsian-oletettu on KazRosGas-yhtiön pääjohtajan Kairat Boranbajevin tytär.

Käyttäjän anakonna kuva
antti salmi

Kaiketi nuo EU maat ovat Junckerin ohjauksessa.Lupa pitää muistaa aina hakea
Brysselistä asiaan kuin asiaan!Levottomuuksia ei pidä aiheuttaa.
Suo siellä vetelä täällä,eli suoranaista puusilmäisyyttä Meil oma eliitti,heil oma
eliitti eli sitä samaa kakkaa

Käyttäjän kaakkuriniemi kuva
Tapani Kaakkuriniemi

Eliitit meillä on aina keskuudessamme - järjestelmän nimestä tai väristä riippumatta.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos mielenkiintoisesta päivityksesta. Ilmeisesta Taata-Musa tyyppinen isällinen hallinto jatkunee Kazastanissa myös tästä eteenpäin kansanvihollisten kauhuksi ja työtätekevien iloksi;)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Meidän "eliittimme" ovat kuitenkin kansan vaihdettavissa. Eivätkä he pysty testamentaamaan asemiaan jälkeläisilleen.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Veikkaisin, että pieniä vivahde-erojakin löytyy. Ehkä kommentoijan kannattaisi ihan vain kokeiluhalusta muuttaa hetkeksi Nursultaniin ja kirjoitella paikalliseen someen, että paikallinen Juncker on densa ja roisto. Voisi olla virkistävä kokemus:)

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

NL-aikaisessa ja sen pohjalle syntyneessä uudessa Kazakhstanissa voidaan muuttaa nimiä, hallinnollisia rakenteita ja maan näkyvyyttä kansainvälisessä yhteisössä. Maa sijaitsee luonnonvaroineen strategisella paikalla - mikä tulisi olla lähtökohtana asioiden kehittämisessä.

Maalla on kaksi perintöä: NL-aika ja "arokirgiisien" aika Keski-Aasian kansainyhteisön sisällä. Joka on 1991-alkaneen kehityksen puitteissa etsimässä uudenlaista suhdetta muihin Keski-Aasian kansoihin ja Itä-/Kaakkois-Aasian kasvaviin talouksiin, joista Kiina hyvänä esimerkkinä.

Ensimmäisessä aallossa sitten NL-vuosien Kazakhstan teki näyttävää yhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa energiasektorilla. Jatkossa myös Kiinan kanssa.Myös Kazakhstanin kulttuuriperinteessä tunnetaan kananmunien särkymisherkkyys. Siitä on huolehdittava myös tulevaisuudessa.

Lähivuosina Kazakhstanin on kyettävä luomaan oma kehittämisstrategia luonnon-varojen ja arojen potentiaalin muuttamisessa vihreäksi massaksi metsityksen avulla,jonka Nursultan Nazarbaev julkisti maan ensimmäinen sosiaalisen kehityksen strategian yhteydessä 1998. Ohjelmaa on jatkettu ja monipuolistettu vuosien varrella.

Avainkysymykseksi maassa muodostuu "osaamisen vahvistuminen ja tilan löytyminen" yhteiskunnalliseen rotaatioon perustuvalla johdon uusiutumiselle. Kazakhstanin on saavutettava om johtavan maan paikka Keski-Aasian kansojen keskuudessa. Vasta sen jälkeen se voi lähteä tekemään näkyvämpää politiikkaa maailmassa.

Pohjoismaat on yhtenäinen ryhmä kansainvälisessä politiikassa, joka on muotoutunut vuosisatojen aikana. Keski-Aasian maat eivät kehityspolitiikassaan eroa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Norja on ollut aktiivinen Kaspianmeren energia-alueella uudenlaisen osaamiskulttuurin rakentamisessa Kazakhstanin energiasektorilla. Suomikin on mukana tässä osaamisen kehittämisprosessissa.

On kuitenkin muistettava, että ei ole Suomen julkisen hallinnon tehtävä toimia operatiivisella tasolla muiden maiden ja osaamisjärjestelmien kehittämisessä. Venäjä luopui NL-ajan "ulkomaankauppayhtiöistä" tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupassa. Miksi Suomi rakentaa osaamisvientinsä tällaisilla menneiden aikojen toimintamalleilla?

Kuka tarvitsee neuvostovuosien "pelimiehiä"? Ei ainakaan yhteistyökumppanit, joita voidaan kutsua myös asiakkaiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset